Työhyvinvointi Suomessa

Moni työskentelee suurimman osan elämästään. Joku saattaa viihtyä koko työuransa samalla työnantajalla, ja silloin on varmasti moni asia kohdallaan työpaikalla. Jos työntekijä kuitenkin kokee, että hän ei saa arvostusta tai että työolot eivät ole kunnolliset, hän harvoin jää vuosikymmenien ajaksi samalle työnantajalle.

Työnantaja voi siis omilla toimillaan vahvasti vaikuttaa siihen, miten työntekijät työssään viihtyvät. Jos asioiden annetaan vain olla, koska ennenkin on tehty niin, eivät asiat kehity parempaan.

Työoloja ja työhyvinvointia pitääkin koko ajan viedä eteenpäin, sillä se mikä riitti eilen, ei riitä enää huomenna. Voidaan helposti ajatella, että nämä asiat on pistetty kerralla kuntoon viisi vuotta sitten, joten ei niitä enää tarvitse miettiä. Tosiasia kuitenkin on, että työn vaatimukset sekä itse työ kehittyy koko ajan. Niinpä työhyvinvointia pitääkin seurata ja kehittää jatkuvasti, jotta varmistetaan työntekijöiden viihtyvyys ja mahdollisuus tehokkaaseen työskentelyyn. Jos siis kiinnostuit enemmän työhyvinvoinnista tai aihe on sinulle muuten ajankohtainen, lue ihmeessä tästä artikkelista lisää. Kerromme miten työhyvinvointiin voi panostaa ja miten sitä voidaan seurata.

Työhyvinvointiin panostaminen

Yritys voi siis tehdä monia asioita, joilla kehitetään työhyvinvointia. Pahin tilanne on, ettei tehdä mitään. Monissa paikoissa saatetaan luottaa siihen, että kun ne asiat on kerralla katsottu läpi, niin niihin ei tarvitse enää palata. On kuitenkin tärkeää, että työhyvinvointia seurataan aktiivisesti. Moni asia saattaa jäädä yrityksen johdolta huomaamatta, jos palautetta ei pyydetä työntekijöiltä. Paras tilanne olisi, jos yrityksessä on sellainen kulttuuri, että työntekijä voi rohkeasti ottaa häntä vaivaavan asian puheeksi vaikkapa esimiehensä kanssa. Monissa paikoissa näin ei kuitenkaan toimita, koska työntekijällä on tunne, että hän leimautuu valittajaksi.

Työhyvinvoinnin kyselyt työpaikoilla

Monet työnantajat toteuttavat hyvinvoinnin kyselyitä työpaikoilla. Ne voivat olla vaikkapa viikottaisia, tai sitten harvemmin tehtyjä. Niissä voidaan kysyä ihan yleisiä tuntemuksia, miten on viikko sujunut, onko ollut jotain asioita, mihin ei ole ollut tyytyväinen. Tärkeintä olisi tässäkin, että työntekijä pystyisi antamaan rehellisen palautteen, eikä kysymysten asettelu antaisi signaalia, että halutaan jokin tietty vastaus.