”Suomessa ei satsata innovatiivisuuteen ja tuotekehittelyyn vaan tehdään enemmän samanlaista”

Suomessa työntekijät osallistuvat innovaatioiden tekemiseen harvemmin kuin EU-maissa keskimäärin. "Ihmiset eivät ole keskiössä", toteaa tutkija.

Kuvituskuva. KUVA: MOLPIX / SHUTTERSTOCK.COM

Työelämän tutkija, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila ei epäröi kuvatessaan suomalaisen työelämän keskeistä ongelmaa.
– Suomessa ei satsata innovatiivisuuteen, tuotekehittelyyn ja erilaistamiseen, vaan tehdään enemmän samanlaista.
– Enemmän samanlaista, Antila toistaa painokkaasti.
Suomalaisyritykset ovat Antilan mielestä ihastuneita insinöörimäisiin keinoihin, siis esimerkiksi prosessin tehostamiseen ja organisaatiomuutoksiin.
– Se on vähän huono ennuste tulevaisuuteen, kun ajatellaan, että olemme globaalissa kilpailussa. Tehostettuja prosesseja pystytään tekemään paljon halvemmalla Suomen rajojen ulkopuolella ihan naapurissa. Ei tarvitse mennä kuin Vienan Karjalaan tai Viroon, puhumattakaan Latviasta, Liettuasta tai Valko-Venäjästä. Työn hinta romahtaa kertalaakista, Antila selostaa.
Kilpailuetujen saavuttamiseksi tarvittaisiin muuta kuin tehokasta liukuhihnatuotantoa.
– Se ei oikein kanna. Mitä enemmän tehostetaan prosessia, sitä vähemmän jää löysiä: luovuutta ja aivoriihen omaista pohdintaa.
Antilan mukaan suomalaisyrityksissä työntekijöiden ideoita ja ajatuksia hyödynnetään heikosti.
– Täällähän naureskellaan ruotsalaiselle diskuteeraamiselle, mutta ajatus siinä ei ole, että juodaan kahvia ja lätistään p:tä, vaan se, että sen ohessa voidaan vapaammin heitellä erilaisia vaihtoehtoja. Ruotsalaiset ja varsinkin tanskalaiset firmat tuottavat paljon enemmän työpaikkalähtöisiä innovaatioita, Antila huomauttaa.
Antila huomauttaa painokkaasti, että ruuvin kiristäminen bulkkituotannon kukoistus muodostavat ”hyvin heikon skenaarion”.
– Näkyy, että tehokkuusajattelu läpileikkaa yrityksissä. Ihminen on sivuraiteilla, ei ytimessä. Suomessa työntekijät osallistuvat innovaatioiden tekemiseen harvemmin kuin EU-maissa keskimäärin, ja siinä keskiarvossa on kaikki Bulgariat ja Romaniat mukana. Me olemme raa’asti Ruotsia jäljessä ja ihan valovuoden päässä Tanskassa, Antila korostaa.

Pikavoittoja

Tekesin johtava asiatuntija Tuomo Alasoini KUVA: LAURI MARKKANEN
Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini KUVA: LAURI MARKKANEN

Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini on Antilan kanssa samaa mieltä siitä, minkä linjan suomalaisyritykset ovat useimmin valinneet.
– Organisaatiotahan voi johtaa karkeasti ottaen kahdella tavalla. Voi lähteä voimakkaasti kasvattamaan, tekemään uusia innovaatioita ja etsimään uusia markkinoita. Toinen vaihtoehto on, että toimitaan olemassa olevilla tuotteilla ja palveluilla sekä liiketoiminta-alueilla, yritetään toimia tehokkaammin ja karsia kustannuksia. Se nyt valitettavasti on niin, että monessa organisaatiossa parempaa tulosta on metsästetty sillä jälkimmäisellä keinolla, Alasoini sanoo.
Suomalaisyritykset eivät ole uusiutuneet, vaan jumiutuneet kilpailemaan kustannustason viilauksilla. Säästökuureilla voi saada pikavoittoja, mutta reippaampi uusiutuminen ja innovaatiot vapauttaisivat pelkästä kustannuskilpailusta.
– Ehkä Suomessa ei ole tarpeeksi liiketoimintaosaamista, ja toisaalta on vähän tuudittauduttu liikaa vuosien varrella siihen, että me olemme olleet hyviä ja meillä on ollut ne tietyt suuryritykset, Alasoini pohtii.

”Täysin väärä lääke”

Suomen hallituksen toimet tuottavuusloikan tekemiseksi ovat tapetilla, mutta Antila on huomattavasti kiinnostuneempi siitä, mitä työpaikoilla tapahtuu.
– Kestävä tuottavuus lähtee siitä, että teemme oikeita asioita ja asioita oikein. Jos ei henkilöstö ole siinä koko jutussa ytimessä, niin ohi menee, että paukkuu. Kuinka moni esimerkiksi tietää työpaikkansa strategian? Olisiko työntekijöistä muutama prosentti, välijohdostakin alle puolet. Ei edes tiedetä, mikä on meidän suunnitelma, suunta ja visio tässä tekemisessä.
Antila viittaa Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:n tutkimukseen, jossa 62 vastaajista totesi, että työpaikoilla voitaisiin tehdä nopeasti tuottavuutta kasvattavia toimenpiteitä. Henkilöstön mielipidettä vain kysytään varsin harvoin.
– Sen sijaan veivataan, että pitäisikö tehdä tunti lisää enemmän samanlaista, Antila huokaa.
Hmm. Antila on selvästi yksi niistä työelämän tutkijoista, jotka ovat tympääntyneet keskusteluun työajan pidentämisestä…
– Se on täysin väärä lääke. Se on typeryyden huipentuma, oikeastaan näköalattomuuden ilmentymä. Että ei ymmärretä, mistä tuottavuus syntyy. Tai jos ymmärretään, ei haluta ainakaan sitä myöntää, Antila tykittää.
– Vain tuotannon parantamisella voidaan lisätä palkanmaksuvaraa, työllistämisvaraa ja verotuloja. Innovaatiot ovat ainoa konsti, jolla voidaan mennä tästä suosta ylös.
Antilan mielestä kaikki tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet voidaan unohtaa, jos ei työpaikalla kehitetä ihmisten osallistumista.
– Sehän on valinta. Halutaanko asennoitua niin, että ihmisiä arvostetaan vai niin, että ihmisiä arvostellaan, Antila melkein huudahtaa.
– Jos arvostetaan, niin arvostetaan ihmisten kykyä ja halua toimia työpaikan innovaatiomoottoreina. Siitä palkitaan, siihen kannustetaan. Virheitä sallitaan, yhteiskehittelyä tuetaan. Jos arvostellaan, niin silloin kaikista virheistä rangaistaan, aloitteita väheksytään ja niille naureskellaan. Työntekijältä ei odotetakaan muuta kuin tottelevuutta ja ripeyttä.

Luottamusta

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila

Antilan mielestä Suomella on valmiudet nousta nopeastikin uuteen loistoon. Suomi-talon perustukset ovat yhä terveet.
– Keskeinen suomalainen vahvuus, jota ei voi ulkoa tuoda eikä muualle viedä, on suomalainen luottamuspääoma. Ihmiset Suomessa luottavat toisiinsa, että härmän jätkän sana pitää.
Keskimäärin Suomessa voi luottaa niin viranomaiseen kuin naapuriinkin. Se on vahvuus, jota ei tajua päivittäin vahvuudeksi ajatellakaan.
– Yhteiselle tekemiselle löytyy luonteva perusta. Itä-Euroopassa ihmiset eivät luota toisiinsa lainkaan. Ne maat ovat aivan nesteessä. Ei siellä voi tehdä mitään yhteiskehittelypohjaista rakennetta, koska ihmiset koettavat nyysiä itselleen kaiken, minkä vain irti saavat.
Antila muistuttaa, että suomalaiset ovat laadukkaan työn ja työelämän arvostajia. Työ on kunnia-asia.
– Ihmiset tekevät yleensä hommansa. Totta kai aina on lintsareitakin, mutta lähtökohtaisesti täällä ei tarvitse kytätä selän takana, teetkö duunisi.
Infrastruktuuri ja koulutettu väestö ja luottamus muodostavat kehyksen, jonka päälle on hyvä rakentaa.
– Meillä on luonnonvaroja, kielitaitoista porukkaa, ihmiset osaavat lukea ja kirjoittaa. Meillä on erittäin hyvät elementit.
Mutta… Antila kaipaa enemmän luottoa ihmisiin.
– Vaikka kehys on kunnossa, se ei tarkoita, että työpaikoilla on asiat kunnossa. Työpaikoilla tätä luottamuspääomaa ei usein ulosmitata, vaan se on enemmänkin niin, että ihmisarvo jätetään takin kanssa narikkaan. Siellä totellaan, eikä lähdetä kyseenalaistamaan.

JAA

JÄTÄ VASTAUS