Sisäilmaongelmien takia sairastuneiden opettajien määrä tuplaantui: ”Inhimillinen kärsimysnäytelmä”

Opettajien työolosuhteissa on suuria haasteita.

OAJ:n työolobarometri kertoi huolestuttavia tietoja opettajien työelämästä. Kuvituskuva. KUVA: LAURI MARKKANEN

Kouluissa opetetaan ja opiskellaan usein terveydelle vaarallisissa olosuhteissa, kertoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuore työolobarometri.
Tulokset ovat puhuttelevia.
35 prosenttia opettajista kertoi, että heidän työpaikallaan oli todettu terveydelle haitallisia sisäilmaongelmia viimeisen vuoden aikana. Heistä joka viides on ollut pois töistä sisäilmaongelman aiheuttaman sairastumisen vuoksi.
Ongelma on viime vuosina räjähtänyt rumasti käsiin, sillä määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.
– Kaikki kiinteistöjen käyttäjät kärsivät tästä. Tämä on inhimillinen kärsimysnäytelmä henkilökunnalle ja oppilaille, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio toteaa Puhuttamolle.
Länsikallion mukaan osa kunnista on terästäytynyt oppilaitosten kunnon ylläpitämisessä ja tehnyt kiinteistöstrategioita. Muutos on kuitenkin hidas.
– Korjausvelka on niin valtava, että sen haltuunotto kestää vuosia. Tämä on iso kysymys. Näihin asioihin pitää suhtautua kuntatasolla vakavasti ja puuttua räväkästi, Länsikallio sanoo.
– Tarvitaan asenneilmaston muuttumista, jotta asiat edistyisivät.

Kamelin selkä katkeaa

Opettajien kokema työkyky on pudonnut alle suomalaisen työelämän keskiarvon. Työkyky asteikolla 0-10 oli pudonnut kahden vuoden takaisesta 8,2:sta 8,0:aan. Työ ja terveys Suomessa –kyselyn (2012) mukaan suomalaisten työkyvyn keskiarvo oli 8,3.
Huolestuttavinta luvuissa on se, että Länsikallion mukaan niillä on todella hyvä ennustearvo työkyvyttömyyseläköitymisessä.
Länsikallion mukaan opettajien on havaittu usein kantavan koettuja ongelmia selässään pitkään, kunnes työkyky äkillisesti heikkenee.
– Sinnitellään, sinnitellään ja sinnitellään, kunnes tulee totaalinen kamelin selän katkeaminen näiden negatiivisten asioiden vuoksi.
Kolmannes opettajista kärsii melko tai erittäin usein työn aiheuttamasta stressistä. Tämäkin lukema on suomalaisen työelämän keskiarvoa heikompi.
– Kyllä me näemme merkkejä hyvinvoinnin alamäestä. Se on nyt alkanut. Työolot eivät ole kehittyneet toivottuun suuntaan. Sillä on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja jopa työkykyyn.
Opettajien työpaikkakiusaamisen määrää kuvaillaan barometrissä ”erittäin huolestuttavaksi”. 41 prosenttia opettajista on kokenut kiusaamista tai epäasiallista kohtelua.
Pahin tilanne on peruskouluissa (50%). Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa pahimmiksi kiusaajiksi mainitaan oppilaat ja huoltajat, mutta muissa oppilaitoksissa esimiesten ja työtovereiden osuus vyyhdistä on huolestuttavan suuri.
– Työyhteisöjen tilanne on huolestuttava, kun muutoksia on ollut näin hirveästi. On jouduttu taistelemaan omasta työpaikasta, ettei joudu yt-neuvotteluissa seuraavaksi pois. Varsinkin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa se näkyy työyhteisöjen sisällä.
– Huolestuttavaa kokonaiskuvan kannalta on, että kaikki kohdat (eri kiusaajaryhmät) ovat nousseet. Yli 20 prosenttia kokee työnantajan taholta epäasiallista kohtelua. Tämä on vakava viesti johtamisen laatuun liittyen, Länsikallio sanoo.

Miten taakka jakautuu?

Joka toinen opettaja kokee työn määrän erittäin tai melko suureksi. Työviikot venyvät eniten ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, joissa opettajat tekevät 43–46-tuntisia viikkoja.
Koulutusleikkauksien myötä ainakaan helpotuksia työtaakkaan tuskin on luvassa.
– Ei varmasti, ja uskoisin, että osittain työn korkea määrä ja kasvu ovat seurasta tästä tilanteesta, esimerkiksi ammattikorkeakouluissa on käyty läpi valtavat leikkaukset.
Tunteja enemmän oppilaitoksissa hiertää työkuorman jakaminen. Opettajien arvio töiden tasaisesta ja oikeudenmukaisesta jakautumisesta on heikompi kuin työelämässä keskimäärin: vain puolet opettajista sanoo, että työkuorma kouluissa jakautuu melko tai erittäin hyvin. Naiset kokevat tilanteen miehiä epäoikeudenmukaisemmaksi.
– Esimerkiksi peruskouluissa ja lukioissa alaisten määrän esimiestä kohden tiedetään olevan todella suuri, se poikkeaa muusta työelämästä. Alaisia voi olla jopa 60–70. Esimiestukea ja henkilöstöjohtamista ei ole arjessa riittävästi, Länsikallio sanoo.
OAJ:n tutkimuksissa opetusalan esimiehet taas ovat kertoneet, että töitä on yksinkertaisesti liikaa.

Johtajille jeesiä

Ilonaiheisiin OAJ:n työolobarometrissä kuuluu ainakin se, että kolme neljästä opettajasta on yhä innostunut työstään.
– Opettajat nauttivat siitä, että he saavat tehdä työtä ihmisten kanssa. Se on suuri voimavara, eikä se katoa tästä työstä mihinkään. Edistetään oppimista ja oppimisen iloa.
Tekemistä kuitenkin riittää. Kun lasketaan mukaan myös väkivaltakokemukset, barometrin tulokset ovat kokonaisuutena kaukana riemastuttavasta.
Moni kipupisteistä kulminoituu johtamiseen. Ne, jotka ovat tyytyväisiä, kokevat työpaikkansa johtamisen hyväksi. Ne, jotka kokevat heikkoa johtamista tai kokevat epäasiallista kohtelua, voivat erityisen huonosti.
OAJ antoi barometrissä omat toimenpidesuosituksensa, joissa esimerkiksi toivottu esimies- ja johtamistyön koulutuskokonaisuus on isossa roolissa.
– Johtamistyön kehittäminen täytyy ottaa ihan eri tavalla tapetille, Länsikallio sanoo.
Mutta voiko vaikeina taloudellisia aikoina ja keskellä koulutusleikkauksia edes odottaa oikeita parannuksia kouluelämään? Länsikallio sanoo olevansa ”varovaisen optimistinen”
– Suomi on koulutuksen kärkimaa, toivottavasti siitä ei luovuta. Toivottavasti nähdään alkaneen alamäen riskit. Jotain pitää ruveta tekemään toisella tavalla, jotta alan hyvinvointi ja koulutuksen laatu pysyvät tulevaisuudessakin.

JAA

JÄTÄ VASTAUS