Sipilän hallituksen toimet huvittavat tutkijoita: ”Tykillä ammutaan kärpäsiä”

Päättäjillä on vanhentunut ja insinöörimäinen kuva työelämästä, toteavat tutkijat.

Pääministeri Juha Sipilä KUVA: HANDOUT / KESKUSTA

Työelämän tutkijat ovat seuranneet pääministeri Juha Sipilän hallituksen operointia ihmetyksen vallassa.
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu sanoo suoraan, että päättäjillä on vanhentunut kuva työelämästä.
– Tutkijapiireissä on jatkettu taivastelua siitä, miten suomalaiset päättäjät työelämästä keskustelevat. Eivätkö he näe, mitä maailmassa tapahtuu? Järvensivu kysyy.
Sipilän hallitus on keskittynyt yksikkötyökustannuksen alentamiseen. Siksi julkinen työelämäkeskustelu jumiutui pitkäksi aikaa esimerkiksi siihen, pitäisikö työpaikoilla olla pidempään ja jos, niin montako minuuttia mahtaisi riittää.
Lukuisat asiantuntijat ovat kritisoineet suunnitelmia työajan pidentämiseksi, niin Järvensivukin.
– Sillä ei ole kovinkaan monessa ammatissa minkään valtakunnan merkitystä. Tämä maa kaipaisi innovaatioita, ja ne syntyvät ajasta riippumatta, hän sanoo.
– Toinen juttu on se, millaisessa tilassa pitää olla, että pystyy olemaan luova ja innovatiivinen. Se vaatii tiettyä väljyyttä ja irrottautumista hektisyydestä. Ideoita voi tulla yhtä hyvin vapaa-ajalla ja lenkillä. Se, ollaanko työpaikalla 15 minuuttia kauemmin, menee tästä pikkuisen sivuun.
Järvensivu ja Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini pitävät hallituksen lähestymistapaa liian insinöörimäisenä. Keskustelu työajan pidentämisestä on tästä yksi malliesimerkki.
– Monen on ollut vaikea ymmärtää, että se on nostettu framille. Tuntuu kaiken kaikkiaan tosi kummalliselta ajatukselta. Tässä on sellainen tunne, että tykillä ammutaan kärpäsiä. Piiput on käännetty väärään suuntaan, Alasoini hymähtää.
– Jotenkin tuntuu, että koko työmarkkinakeskustelu käydään ajatellen teollisen ajan työtä. Se on vähän omituista, koska suurin osa työstä alkaa olla jotain ihan muuta. Nyt tehdään tieto- ja palveluvaltaisia töitä, joissa tulos tulee vähän eri tavalla ja työajan pituudella ei ole kauheasti merkitystä.

Hallinnan illuusio

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu. KUVA: JARKKO KÄHKÖNEN
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu. KUVA: JARKKO KÄHKÖNEN

Tutkijoiden suurin huoli tiivistyy siihen, että hallituksen viilaukset ja höyläykset eivät todellisuudessa edesauta minkäänlaisen kilpailuedun syntymistä.
– Se, että pidennetään työaikaa tai vähennetään palkkaa, ei auta tähän härdelliin yhtään mitenkään, Järvensivu sanoo.
– En ymmärrä, miten sillä konstilla voidaan saada lisää tuottavuutta. Pitäisi tehdä toimenpiteitä, joilla saadaan ihmiset luomaan ja kukoistamaan.
Järvensivu arvostelee päättäjiä myös hallinnan ja suunnittelun mahdollisuuksien ylikorostamisesta. Maailma muuttuu nopeasti, mutta päättäjät esittelevät silti tekemiensä päätösten tulevaisuudessa tuomista säästöistä laskelmia, jotka Järvensivun mukaan perustuvat ”hyvin yksinkertaiseen laskemiseen ja pysyvyysoletuksiin”. Tutkijan mielestä tällainen yksinkertaistaminen kannattaisi unohtaa.
– Kun järjestelmässä heilauttaa yhtä osaa, sillä saattaa olla moninaisia vaikutuksia. Asioiden kytkeytyneisyyttä ei havainnoida juuri ollenkaan vaan luullaan, että voidaan lineaarisella logiikalla hallita asioita.
Kerrannaisvaikutusten arvioiminen on joka tapauksessa lähes mahdotonta. Ei auta kuin kokeilla.
– Tehdään tämä ”muuvi” ja saadaan viisi prosenttia jonnekin. Sellaisen ajattelun voisi unohtaa ensimmäiseksi.

”Mitä tapahtuu ihmisille?”

Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini kritisoi taannoin Talous & Yhteiskunta –lehteen kirjoittamassaan artikkelissa Sipilän hallitusta työelämän laadun kehittämisen unohtamisesta.
– Hallituksen työelämäviitekehys perustuu hyvin markkinaliberalistisille ja rationaalisille oletuksille organisaatioista, instituutioista ja työelämästä, eikä se tunnista hyvän työelämän laadun merkitystä kilpailutekijänä. Tämä näkyy hallituksen keskeisten työelämään vaikuttavien uudistusten sisällöissä ja voi vesittää niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, Alasoini kirjoitti.
Kolmen S:n kopla on vuosikymmeniin ensimmäinen hallitus, joka on pyyhkinyt työelämän laadun kehittämiseen liittyvät tavoitteet tyystin ohjelmastaan. Silti Suomen työelämän pitäisi tulevina vuosina pyöriä huomattavasti nykyistä tuottavammin, innovatiivisemmin ja innostuneemmin.
Alasoinin mielestä hallitusohjelman linjauksissa näkyy ”insinöörimäinen ja mekanistinen ajattelu”.
– Sipilän hallitus puhuu digitalisaatiosta paljon, mutta se puhuu vain prosessien virtaviivaistamisesta digitalisaation avulla. Siinä ei mietitä yhtään, mitä tapahtuu työlle ja ihmisille, jotka ovat niissä prosesseissa. Onko heillä enää mitään roolia? Alasoini kysyy.

Sattumanvaraista muutosta

Tekesin johtava asiatuntija Tuomo Alasoini KUVA: LAURI MARKKANEN
Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini KUVA: LAURI MARKKANEN

Jos Alasoini olisi valtioneuvoston vallankahvassa, Suomi panostaisi johtamisosaamiseen ja tukisi yrityksiä, jotka kehittävät uusia työtapoja.
– Panostaisin johtamisosaamiseen, jossa hyödynnetään paremmin ihmisten luovuutta, aloitteellisuutta ja innovatiivisuutta, hän aloittaa.
Alasoinin mielestä nyt pitäisi jo kehittää työnteon tapoja, jotka perustuvat verkottumiseen, itseohjautuvuuteen ja uuden teknologian rohkeampaan kokeilemiseen.
– Digitaalista liiketoimintaa kehittävät yritykset voisivat saada tukea siihen, että samalla kehitettäisiin uudenlaisia tapoja tehdä ja ajatella työtä.
Alasoinin mukaan digitalisaatio on toistaiseksi muuttanut työtä hieman sattumanvaraisesti.
– On syntynyt hyvin erilaisia tapoja, jotka eivät kaikki ole ihmisen näkökulmasta kauhean fiksuja tai tuloksellisia, hän huomauttaa.

JAA

14 KOMMENTIT

  1. Kiitoksia hyvästä artikkelista, jossa palkon hyvää asiaa. Yksi asia jäi mietityttämään, totesitte seuraavaa työajan pidennyksestä ”– Sillä ei ole kovinkaan monessa ammatissa minkään valtakunnan merkitystä. Tämä maa kaipaisi innovaatioita, ja ne syntyvät ajasta riippumatta, hän sanoo.”
    Onko kuitenkaan aivan näin? Millainen on maamme töiden jakauma? Esimerkiksi kaupan alalla, kuljetusalalla, teollisuudessa, hoitoalalla jne työajalla on kuitenkin tärkeä merkitys. Välillä tuntuu, että ns luovien töiden edustajilla ei ole kovin hyvää kuvaa kokonaisuudesta. Tilastotieto tms olisi hyvä tuoda esiin tässä yhteydessä.

    • Todellisuus on se, että näilläkin työalueilla ei työtä riitä kaikille, Yritykset ovat ennen tätä linjaustakin painostaneet ihmiset tekemään enemmän töitä, ja työuupumuksesta johtuvat sairaslomat ovat olleet huipussaan. Kun ongelma on se, että työtä ei riitä kaikille, niin vastaus harvoin on se että teetetään lisää töitä niillä ihmisillä jotka jo töissä ovat halvemmalla.
      Ruotsissa kokeiltu kuuden työtunnin malli voisi toimia: http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/09/18/ruotsissa-kokeillaan-kuuden-tunnin-tyopaivaa-tulokset-nayttavat-hyvilta/201512110/12
      Palkkan voisi neuvotella pienemmäksi niille joille tuo 6 tunnin työpäivä sopisi. Tutkimukset ovat osoittaneet että työpäpivän lyhentäminen on lisännyt tuntipohjaista tehokkuutta, tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, siitä sitten vielä lisää tätä kilpailuetua mitä sipilän hallitus hakee. Palkataan sitten uusia ihmisiä paikkaamaan tuo kahden tunnin kumulatiivinen vaje. -> vähemmän työttömyyttä -> vähemmän sosiaalimenoja -> enemmän verotuloja -> vahvempi talous.

      Jos työ toimiikin sillä tavalla että lisätyllä 30 min saadaan enemmän aikaiseksi, tarkoittaa vain sitä että yritys on entistä vastenhakoisempi palkkaamaan uutta henkilöstöä, nyt kun saadaan lain muutoksella 5% enemmän irti nykyisestä työvoimasta. Todellisuus ei minusta kuitenkaan mene niin.

      • Kuuden minuutin päivittäisen työajan pidennys tuskin ajaa ihmisiä burnoutiin. Muutoksellahan ilmeisesti haetaan kilpailukykyä ja sen parantuessa työllistäminen mahdollistuisi. Itse olen samaa mieltä kuin kirjoittajat innovaatioiden tarpeesta yms, mutta halusin muistuttaa siitä, että monilla aloila työajalla edelleen on merkitystä. Jos olet kampaaja, niin kolmen päivän lisäys vuodessa tarkoittaa lisää kampauksia ja tuloja. Jos kokoat elektroniikkaa, niin tuotteita tulee enemmän. Tämä lista voisi jatkua pitkään. Omalta osaltani toimittuani yli 15 vuotta tuotehityksessä tällä ei ole mitään väliä, vapaaehtoisesti tehnyt yli 10 h päivässä ilman ylityökorvausta muutenkin. On toisaalta aika hankalaa luoda tarkkoja rajoja suorittavan ja luovan työn välile, miten se määriteltäisiin sopimuksissa? Monessa työssä työajalla on edelleen merkitystä ja sitä ei pidä sivuuttaa kokonaann.

      • Meidän sedät elää menneessä. Ruotsi kokeilee menestyksellä 6 tunnin työviikkoa. Ihminen työskentelee tehokkammin. Väitän että nimenomaan omaan tämä on nykyajassa oikea tapa lisätä tuottavuutta. Suomalainen luterilainen työetiikka on aikansa elänyt. Työhyvinvoinnin eteen on nähtävä vaivaa entistä enemmän. Löytyy se flow ja työnilo. Silloin saadaan aikaan kovia juttuja.

  2. Suomen kilpailukyky Euro-alueella on pilattu hilaamalla ALV liian korkeaksi. Saksassa ALV:t 19 ja 7% Virossa samat Suomessa 24 ja 14% Jo lähtöviivalla Suomi on liian kallis. ALV:n pudottaminen Saksan tasalle supistaisi BKT:ta monta prosenttia, mikä pudottaisi EU-jäsenmaksua samassa suhteessa. Varat siihen temppuun on olemassa ja myös keinot, mutta kun poliitikot ovat patatyhmiä EK:n ökyrikkaiden juoksupoikia kaikki tyynni, niin edessämme häämöttää konkurssi.

  3. Asiantuntijat puhuvat ja yhtään faktaa ei tekstissä ole tarjota. Pelkkiä mielipiteitä vailla mitään todellisuuspohjaa, vaikka ihan johdonmukaista päättelyä.

  4. Erinomainen artikkeli. Jokainen joka ymmärtää lahjakkuuden, luovuuden ja innovatiivisuuden ilmiönä tietää, että tämä hallituksen innovaatiot vimma. Tämä ei toimi. Sokea taluuutaa kuuroa ja syyllinen on turvapaikanhakija, ulkomaalainen tai sen näköinen ja maahanmuuttaja. pitääkin lähteä takaisin muualle. Paluumuuttaja on myös mamu.

  5. Ylläpidolle tahi keskkustelun moderoijalle: ymmärrän jollain tasolla halunne tarkistaa kommentit. Kuitenkin on turha puhua puhuttamosta mikäli joku katselee kommentteja virka-aikana ja tuntien viiveellä. Se ei ole tätä päivää eikä edistä keskustelua.Itse ainakin siirryn muille foorumeille hyvistä blogeistanne huolimatta.

    • Hei.

      Tällaista halua tai tarvetta ei oikeastaan ole ollut, koko verkkolehden kaikkiin juttuihin on mukavista kävijämääristä huolimatta tullut yhteensä vain kaksi suoranaiseksi roskaksi luettavaa kommenttia. Sen sijaan kyse on ollut ensisijaisesti teknisistä haasteista, jotka on nyt toivon mukaan lopullisesti selätetty.

      Virka-ajoista tai muista ei ole valitettavasti tietoakaan, joten mikään asia Puhuttamossa ei ole elänyt eikä tule elämään sellaisten mukaan. Puhuttamo on ainoastaan yhden miehen eli allekirjoittaneen harrastus. Sen vuoksi esim. tällaisten teknisten ongelmien paikkailu ei valitettavasti tapahdu aina kovin nopeasti.

      Kiitos palautteestasi ja näkemyksestäsi, mutta Puhuttamoa puhutellaan jatkossakin tällä valitulla nimellä. Antoisia keskusteluja valitsemillasi foorumeilla!

      Terveisin,

      Lauri Markkanen

      • Hei, kiitos vastauksesta. Keskusteluun pyrkivälä sivustolla kahden päivän moderointia odottava kommentti ei oikein tunnu toimivalta. 6. kesäkuuta jätetty kommentti ilmantuu julkiseksi 8.6. Tekniset haasteet kuulostavat epämääräisiltä, miten tilanne muuttuu teknisten haasteiden ollessa selätetty? Hienoa että puhuttavia aiheita tuodaan esille ja koitetaan poiketa valtavirrasta. Toivottavasti jatkossa myös artikkelin asiantuntijat osallistuvat keskusteluun.

        Toivottavasti keskustelu lähtee liikkeelle.

      • En koe suurta tarvetta kommentoida tekniikkaa sen tarkemmin, mutta kuten saatoit huomatakin, tilanne on jo muuttunut sellaiseksi, ettei etukäteismoderointia ole. Kuten jo aiemmin todettua, mitään tarvetta tai pyrkimystä moderointiin ei ollut aiemminkaan.

  6. Hallitus miettii ja pohtii työelämän kilpailukyvyn kehittämistä työaikalakien ja yksikkökustannusten kautta. Samaan aikaan he istuvat sen ruuvin päällä jolla kilpailukykyä parannettaisiin ylivoimaisesti eniten eli, työllistämiskustannuksia, työn sivukuluja sekä verotusta alentamalla. Valtion sääntelemästä markkinasta ei koidu ongelmaa pelkästään työnantajille/ työntekijöille vaan siitä koituu vielä oleellisempi haittaseuraamus eli yksityiset investoinnit vähenevät koska ne alkavat siirtyä kohti vapaampia markkinatalouksia. Tällöin tapahtuu se markkinan kannalta kaikista haitallisin ilmiö eli deflaatiokierre – valuutan määrän väheneminen suhteessa hyödykkeisiin. Tällöin vastuu investoinneista ja markkinoiden valuuttamäärä vs hyödykkeet, suhteesta jää valtiolle. Mutta mitä tekee Suomen valtio? Säästää ja leikkaa. Tämä syventää deflaatiokierrettä entisestään. Tässä on Suomen ongelma numero 1.

    • Mitä hallituksen tulisi siis tehdä? On kaksi vaihtoehtoa: vapauttaa sääntelyä ja sitä kautta myös yksityinen raha alkaisi palata markkinaan. Ja kun rahan määrä suhteessa hyödykkeisiin kasvaa, kasvaa myös kulutus. Jos rahaa ei ole, ei ole kulutustakaan.

      Jos taas hallitus ei vapauta markkinaa, heidän tulee itse investoida – hallitusti oikeisiin paikkoihin jotta raha kiertää maksimaalisen tehokkaasti reaalitalouteen. Vaikka helikopterirahaa jos ei muuta koska köyhä on se joka kuluttaa saadessaan rahaa. Ja kulutus jos mikä elvyttää taloutta. Tällähetkellä investoinnit ovat täysin järjettömiä, yritystuet ym. vääristävät vapaata kilpailua, tappavat omalla kassalla toimivia yrityksiä koska ne eivät pärjää valtion tukemille yrityksille kilpailussa etc.

      Puhutaan vain viennin tärkeydestä koska kotimaassa raha kiertää taskusta toiseen – oletetaan. Ei se pidä paikkansa. Rahan määrä kasvaa myös paikallisessa markkinassa esimerkiksi yksityisen lainanoton kautta. Jokainen isompi investointi, asuntokauppa tms. jossa luodaan lainalla uutta rahaa, kasvattaa rahamäärää markkinoilla.

JÄTÄ VASTAUS