Kiire ja kiusaaminen vaivaavat hoitajia: ”Kenenkään ei pitäisi sairastua hoitaessaan toista”

Hoitoala on suurten muutosten edessä.

Kuvituskuva. KUVA: SHUTTERSTOCK

Tulevien muutosten odottelu aiheuttaa epävarmuutta hoitoalalla, sanoo terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
– Ollaan haastavassa tilanteessa, kun odotetaan muutoksia, mitä tuleman pitää. Se vaikuttaa työelämän laatuun, että on pieni epävarmuus tällä hetkellä.
Ojanperän mukaan alalla on ymmärrys siitä, että työelämä tulee muuttumaan – soteuudistuksen kanssa tai ilman sitä. Arkiset työn järjestelyyn liittyvät asiat silti huolettavat hieman Tehyn jäseniä.
– Miten oma työnkuva muuttuu, mikä tulee olemaan työpaikka ja -matka. Tällä hetkellä on paljon kysymyksiä ilmassa.
Alan monet muutkin epävarmuutta tuovat tekijät kietoutuvat tavalla tai toisella rahaan. Armoton säästökuuri ja alalla yleiset määräaikaiset työsuhteet ovat vaikea yhdistelmä.
– Yhteiskunnallinen tilanne luo epävarmuutta. Kun koko ajan puhutaan vain säästöistä, tulee se pelko, että työt loppuvat.

Voimattomuuden tunne

Hoitotyön kipupisteet eivät ole suuria yllätyksiä.
– Jatkuva kiire laskee työhyvinvointia. Työvoiman mitoitukset eivät välttämättä ole kunnossa. Kiireen tuntu on lisääntynyt, työ on muuttunut yhä nopeatempoisemmaksi.
Tutkimusten mukaan suurin este sosiaali- ja terveydenhuollon ammatissa pysymiseen on psyykkinen kuormittavuus.
– Tunne siitä, ettei pysty tekemään työtä sillä tavalla kuin haluaisi sitä tehdä ja miten on koulussa opittu.
Hoitajat kokevat voimattomuuden tunnetta, joka voi vaikuttaa aikomukseen alalta poistumiseen.
Viime aikoina on tutkittu, miten vastavalmistuneet sairaanhoitajat myös saataisiin pysymään alalla. Ojanperä vannoo työelämän joustojen ja laadukkaan perehdyttämisen nimeen.
– Perehdyttäminen tarkoittaen sekä sitä, että ihminen osaa kliinisesti tehdä omaa työtään, mutta myös sitä, miten saa sosiaalista tukea uutena työntekijänä, Ojanperä sanoo.

”Surullisia juttuja”

Monet työelämän tutkijat pitävät hoitoalaa erityisen hankalana johtamistyön ympäristönä. Siksi ei kai ole yllättävää, että hoitoalalla kamppaillaan jonkin verran työyhteisöongelmien kanssa.
Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen ovat tyypillisiä työsuojeluasioita, joiden takia Tehyyn otetaan yhteyttä.
Hoitoalan häiriökäyttäytymistä tutkittiin laajemmin vuonna 2012. Tuolloin 16 prosenttia kyselyyn vastanneista oli joutunut epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen kohteeksi, reilu kolmannes taas oli todistanut samaa käytöstä niin, ettei itse ollut uhrina. Ongelma on todellinen.
– Siinä on työpaikkakiusaamisen kaikki muodot. Se on toisen aliarvioimista, ohittamista tai ulkopuolelle jättämistä, toisen ominaisuuksien kommentointia ja mustamaalaamista, Ojanperä luettelee.
– Kuinka paljon aikaa meneekään tehokasta työaikaa ristiriitojen selvittämiseen ja setvimiseen.
Ajan lisäksi palaa rahaa, enemmän tai vähemmän suoraan kiusaamisesta johtuen. Hukattua työaikaa, sairauspoissaoloja ja alalta poistumisia.
– Sillä on valtavat taloudelliset vaikutukset, puhumattakaan henkisestä kivusta ja särystä. Toinen saatetaan kiusata pahimmassa tapauksessa ihan työkyvyttömäksi. Nämä ovat hirmuisen surullisia juttuja.
– Kenenkään ei pidä sairastua hoitaessaan muita, Ojanperä korostaa.
Monet todistavat epäasiallista käytöstä puuttumatta siihen.
– On pelko, että joutuu itse kohteeksi tai jos kiusaaminen on esimies-alaissuhteessa, pelätään, miten se vaikuttaa omiin työoloihin.
Terveydellisiä riskejä syntyy myös muista asioista. Hoitotyössä saa todistaa yhteiskunnan lieveilmiöitä läheltä.
– Yhteiskunnassa on tullut polarisoitumista. Meillä on sellaisia, jotka pärjäävät hyvin ja niitä, joilla ei ole elämä mennyt ihan niin hyvin. Nämä ihmiset käyttävät terveydenhuoltopalveluita aika paljon. Alkoholi ja huumeet lisäävät väkivallan uhkaa.

Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Julkisen puolen korjausvelka on valtava. Esimerkiksi opetusalan OAJ:n tuoreen työolobarometrin luvut sisäilmaongelmille altistumisten osalta olivat synkät. Tehy kartoittaa jäseniensä osalta samaa asiaa parhaillaan, mutta se tiedetään jo nyt, että tilanne ei ole hyvä.
– Paljonhan niiden kanssa on ongelmia.
– Tässä sairastutetaan myös asiakkaita. Jos esimerkiksi lapsi tulee astmatutkimuksiin ja –hoitoihin sairaisiin tiloihin, se on iso ongelma, Ojanperä korostaa.
Hoitotyötä riittää jatkossa entistä enemmän. Suomen väestö ikääntyy ja ihmiset elävät entistä vanhemmiksi.
– Meillä on entistä iäkkäämpää, monisairaampaa ja hoidettavampaa väkeä käyttämässä palveluja. Henkilökunnan mitoitukset ovat hirmuisen matalalla, Ojanperä huomauttaa.
Työn luonnekin muuttuu. Parhaillaan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu se, että ikäihmisten palvelujen painopiste siirtyisi laitoksista enemmän kotiin.
– Tulee uusia haasteita, kun työskennellään paljon yksin. Miten työturvallisuus järjestyy, kun tekee toisen kotona töitä. Siellä ei ole työtiloja, jotka olisi suunniteltu tällaiseen.

Sotejännitystä

Jos on sosiaali- ja terveyspuolen johtamisessa haasteita nyt, soteuudistuksen aikana ja jälkeen pomoja vasta koetellaankin.
– Nyt käydään kovasti keskustelua siitä, millaista osaamista johtamiseen vaaditaan. Puhutaan suurista organisaatiomuutoksista ja yksiköistä tulee yhä isompia.
Käytännössä hoitoala tarvitsisi johtajia, joilla on ammatillista osaamista sekä samaan aikaan vahvaa koulutusta ja kokemusta laajojen kokonaisuuksien näkemiseen.
– Kyllä se on yksi asia, joka huolestuttaa uusissa organisaatioissa, että miten hoitotyön johtajuus on siellä turvattu ja taattu, Ojanperä toteaa.
Soteuudistus on kaiken kaikkiaan melkoinen uhkien ja mahdollisuuksien tynnyri. Palvelujen saatavuus teoriassa paranee, mutta käytännössä palvelujen järjestäminen huolestuttaa. Hoitoalan työntekijöitä huolestuttaa oman työn järjestäminen. Tehyn näkökulmasta sekä uhka että mahdollisuus on myös se, miten hoitohenkilöstön monipuolinen koulutus pystytään hyödyntämään uusissa organisaatioissa.
Sotevääntöön on jo käytetty valtavasti aikaa, rahaa ja muita resursseja. Pitkäksi ja vaikeaksi osoittautuneen uudistuksen luonteesta kertoo jotain sekin, minkä Ojanperä mainitsee projektin suurimpana uhkana.
– Suurin uhka on se, että jos tämä ei toteutuisikaan, hän huokaa.
– Tähän on käytetty hirmu paljon energiaa, kun on mietitty, miten saadaan palvelut toimimaan.

JAA

JÄTÄ VASTAUS