Miten ihmeessä Suomessa voi tapahtua yli 300 korvattua työtapaturmaa joka päivä? ”Suuri osa vältettävissä”

"Iso osa niistä olisi ollut vältettävissä", sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila suomalaisista työtapaturmista.

Kuvituskuva. KUVA: IPEK MOREL / SHUTTERSTOCK.COM

Suomessa tapahtui viime vuonna peräti 123 000 vakuutuslaitosten korvaamaan työtapaturmaa. Työpaikkatapaturmia näistä oli 101 000, työn ja kodin välillä sattuneita työmatkatapaturmia noin 22 000.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila pitää määrää suurena.
– Jos jaat sen vuodenpäivillä, joka ikinen päivä tapahtuu keskimäärin 300 vakuutuslaitosten korvaamaa työtapaturmaa. Onhan se näin pienessä maassa paljon.
– Valtaosa johtuu sellaisista asioista, jotka olisi mahdollista eliminoida, Antila arvioi.
Kaikille turmille ei voida mitään. Postinkantajat liukastelevat talvella ja bussikuskit ajavat kolareita vilkkaassa liikenteessä.
– On erilaisia putoamisia ja huonoon perehdyttämiseen, erilaisiin altistumisiin ja välinpitämättömyyteen liittyviä tapaturmia. Ne ovat turhia, iso osa niistä olisi ollut vältettävissä, Antila sanoo.
Työpaikkojen kiire näkyy myös turmatilastoissa, uskoo Antila.
– Hätäillään, siitä johtuu huolimattomuus tai välinpitämättömyys. Että ”ei tässä nyt ole aikaa lähteä hakemaan kaiteita tuohon”, Antila kuvailee.
Tapaturmavakuutuskeskuksen työturvallisuusasiantuntija Marja Kaari muistuttaa, että vaikka ihmisen toiminta voi useassa tapaturma olla välitön syytekijä, taustalta löytyy usein myös muita syitä.
– On tärkeää tutkia työpaikalla sekä läheltä piti -tilanteet että sattuneet työtapaturmat, jotta erilaiset syytekijät voidaan tunnistaa, ja  työpaikalla voidaan tehdä muutoksia työturvallisuuden parantamiseksi, hän sanoo.

Oppi ei mene päähän

Kansainvälinen tapaturmamäärien vertailu on erittäin vaikeaa, sillä edes termi työtapaturma ei tarkoita kaikkialla samaa asiaa. Marja Kaari kertoo, että Suomi on kansainvälisesti tapaturmatilastojen keskikastia.
– Töitä turvallisemman työympäristön eteen on edelleen tehtävä, hän sanoo.
Kaaren mukaan suomalaisessa työturvallisuuskentässä hyviä asioita ovat muun muassa työterveyshuolto, työantajien ja –tekijöiden yhteistyö turvallisuuden edistämisessä sekä tutkimustyö.
Huolta taas aiheuttaa se, että vakavissa onnettomuuksissa oppi menee valitettavan hitaasti perille.
– Vakavissa onnettomuuksissa näkee valitettavan usein samantyyppisten tapaturmien toistumista, esimerkkinä muun muassa kaivanto- ja putoamisonnettomuudet. Aikaisemmista työtapaturmista ei ole vielä opittu ja tapaturmien tutkinnan tuloksia ei osata riittävästi hyödyntää.
Juha Antila kertoo mielenkiintoisen havainnon siitä, että suomalaisyrityksissä työturvallisuus on usein parantunut, kun omistus on siirtynyt ulkomaille.
Uudella suurella omistajalla voi usein olla selvä malli työtapaturmien seurantaan ja käsittelyyn. Lisäksi yritys laskee, että on sittenkin halvinta ennaltaehkäistä tapaturmat.
– Yhden suomalaisen sairauspoissaolopäivän hinta on keskimäärin muutamia satasia. Jos joku tapaturma, joka olisi ollut ennaltaehkäistävissä, johtaa viikon poissaoloon, siinä puhutaan helposti 1500 euron menetyksestä firmalle. Tällaisia kun tapahtuu muutamia vuodessa, puhutaan jo helposti kymppitonnista vuodessa. Sillä kymppitonnilla olisi tullut moni turvallisuuteen liittyvä investointi tehtyä, Antila toteaa.
Säästökuuri on siis huono syy laiminlyönnille.
– Kyllä se on enemmän mentaalipuolen kuin taloudellisen puolen asia. Se on asennekysymys.
Kaari on havainnut saman ilmiön.
– Kansainväliset yritykset tuovat yleensä mukanaan omat, monesti suomalaisia yrityksiä tarkemmat työturvallisuuden johtamisjärjestelmät. Jos uusi omistaja näkee työturvallisuusasiat olennaisena osana muuta johtamista, vaikuttaa se jollain aikavälillä myös Suomessa toimivan työpaikan työturvallisuustasoon.

JAA

JÄTÄ VASTAUS