Näin loma-Suomi ryyppää: ”Kuvitellaan, että alkoholiongelmaiset löytyvät siltojen alta”

Alkoholin myyntipiikit liittyvät lomiin ja juhlapyhiin, mutta asiantuntija ei halua liioitella kesä-Suomen alkoholiongelmia.

Suomessa on noin 500 000 alkoholin suurkuluttajaa. KUVA: GEORGII SHIPIN / SHUTTERSTOCK.COM

Kauppa käy. Kesä- ja heinäkuussa Suomessa taotaan alkoholimyynnin huippulukemia, ainoastaan joulukuussa myynti on suurempaa.
Myyntitilaston kärkikuukausien takana ovat tietysti lomat ja juhlapyhät. Joulu ja uusivuosi ovat suuria piikkejä, kesäkuun myynnistä merkittävä osa tehdään tietenkin juhannuksen yhteydessä.
– Suomessa alkoholi on aine, jota käytetään nimenomaan vapaa-aikana. Sitä käytetään viihtymiseen ja seurusteluun, ja usein siihen liittyy humaltuminen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja asiantuntija Esa Österberg sanoo.
– Yksinkertaisimmillaan se on niin, että normaalielämässä ihminen on vapaa iltaisin viikonloppuna. Kesällä ollaan vapaana pari-kolme viikkoa. Ei se sen ihmeellisempää ole.
Arkipäivät maanantaista torstaihin ovat Suomessa alkoholin kulutuksen kannalta samaa tasoa. Perjantaina alkoholia kiskotaan jo kolminkertaisesti muihin arkipäiviin verrattuna. Lauantaina määrä on viisinkertainen arkeen verrattuna.
Kesälomalla henkisiä lauantaipäiviä on enemmän.
– Kesä ja loma lisäävät alkoholin käyttöä ja saattavat aiheuttaa enemmän normaaliarjesta poikkeavia ongelmia, jos juopottelu pääsee riistäytymään käsistä, Österberg tiivistää.
Alkoholitutkija ei kuitenkaan halua liioitella kesän kulutuksen mittaluokkaa. Suurin osa ihmisistä lomailee heinäkuussa, jolloin kertyy koko vuoden alkoholimyynnistä kymmenisen prosenttia. Kulutus ei pomppaa muihin kuukausiin verrattuna aivan taivaisiin.
– Ei pidä kuvitella, että kesä Suomessa olisi vain hirvittävää ryyppäystä.

”Elämä on täynnä riskejä”

Keskustelu juomisen riskeistä on kovin suhteellinen juttu, muistuttaa Österberg. Ohjeista ja vihkosista voi löytyä tieto, että riskikäytön raja on miehillä 24 ja naisilla 16 annosta viikossa.
– Suomen kansa kuvittelee, että jos menen lääkärille, kannattaa sanoa, että juo korkeintaan 23 annosta viikossa. Turvallisen juomisen rajaa ei oikeastaan ole, Österberg sanoo.
– Kun puhutaan vähäisen riskin rajoista, puhutaan kahdesta annoksesta naisilla ja kolmesta miehillä.
Elämä on täynnä riskejä, toteaa Österbergkin.
– Kun olet ottanut kolme annosta alkoholia ja lähdet auton rattiin, ajokuntosi on heikentynyt. Saatat ylittää sen rajan, että sinut tuomitaan rattijuopumuksesta. Jos et hyväksy sitä, alkoholinkäyttösi ei ole alkuunkaan hallinnassa.
– Jos haluat pysyä alle rintasyöpää lisäävän riskirajan, pitää pysyä alle yhdessä lasillisessa. Jos olet raskaana, pitää luultavasti pidättäytyä alkoholista kokonaan, jos haluaa olla aivan varma, ettei se aiheuta sikiölle vauriota, Österberg listaa.

Puoli miljoonaa suurkuluttajaa

Suomessa kuolee alkoholiin vuosittain noin 3000 ihmistä. Esimerkiksi vuosittaiset liikennekuolemat on saatu vuosikymmenien työn tuloksena pienennettyä lähemmäs tuhannesta vain neljäsosaan.
Kesällä uutisoidaan aktiivisesti juhlapyhien liikenteessä kuolleita tai juhannuksena hukkuneita. Nämäkin kuolemantapaukset liittyvät usein alkoholiin, mutta jos kaikista viinakuolemista pyörisi mediassa vastaavia ”ruumislaskureita”, olisi vauhti melkoinen.
Noin puoli miljoonaa suomalaista juo niin paljon, että heidät lasketaan suurkuluttajiksi.
– Ja me kuvittelemme, että alkoholiin kuolleet ja alkoholiongelmaiset löytyvät tuolta siltojen alta. Tosiasia on se, että 500 000 suurkuluttajasta valtaosa on työelämässä. Kun näet heitä arkipäivinä, et tajua, että ”tuo juo koskispullon päivässä”, Österberg sanoo.
Alkoholitutkija muistuttaa, etteivät alkoholiin kuolevat ole jokin mystinen joukko, joka olisi etukäteen määrätty viinakuoleman uhreiksi.
– He ovat eläneet aika lailla normaalin suomalaisen elämän, yhä useampi heistä vain on jäänyt työelämän ulkopuolelle.

Lue myös: Asiantuntijan vertaus ei ole kehu: ”Suomi on paljon turvallisempi maa juopotella kuin Italia”

JAA

JÄTÄ VASTAUS