Moni yrittää kuitata univelkansa lomalla: ”Se ei oikeasti toimi”

Lomalla nukutaan ja harrastetaan liikuntaa. Hyvä niin, mutta vanhojen univelkojen kuittaaminen tai tulevien maksaminen etukäteen eivät onnistu kovin hyvin.

Tuliko nukuttua kesällä? KUVA: MAGNETIC MCC / SHUTTERSTOCK.COM

Joillain työpaikoilla lomastressin ensikuplat ovat poreilleet jo kuukausia ennen itse lomien alkua. Enemmistö suomalaisista haluaisi viettää lomansa heinäkuussa, mutta kaikille se ei ole mahdollista. Lomien aikataulutus on tuttu väännön aihe työpaikoilla.
– Oikeudenmukainen päätöksenteko lähtee siitä, että perusteet ovat läpinäkyvät. Kaikki tietävät, millä perusteilla toimitaan ja että pärstäkertoimista riippumatta päätöksen perusteet ovat samat, Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen sanoo.
– Ei ole hyvä, jos on niin, että aina jotkut saavat kuoria kermat päältä ja muut ottavat, mitä jäljellä on.
Tarina työpaikkojen lomariidoista on tuttu, mutta Hannonen ei usko, että kyseessä olisi enää nykyään valtavan kokoluokan ongelma.
– Niillä työpaikoilla, joilla on muutenkin vaikeuksia sopia asioista, on vaikeuksia sopia myös lomista, hän tiivistää.

”Elimistö koko ajan kierroksilla”

Lomalla aivot saavat vihdoin levätä. Jos ennen lomaa on ollut stressiä ja työkuormaa, elimistön rauhoittaminen lomamoodiin voi viedä hetken.
– Stressin yhteydessä elimistön vireystila kasvaa. Elimistö valmistautuu tehokkaaseen toimintaan. Se aiheuttaa fysiologisia muutoksia, jotka mahdollistavat taistele tai pakene –toiminnon.
Siksi pahinkin työnarkomaani on hyvä työntää lomalle. Jos elimistön poikkeustilasta tuleekin pysyvämpi tila, kierroslukumittari hakkaa jo rajoitinta vasten.
– Jos tätä kertyy paljon ja pitkään ilman palautumista, stressioireet alkavat kertautua. Elimistö käy koko ajan kierroksilla, Hannonen selittää.
Lomalla nukutaan pidempään kuin arkena ja harrastetaan liikuntaa, joka voi arkirumbassa jäädä välillä vain tavoitteeksi. Ne ovat hyviä asioita, mutta sekin on työterveyspsykologille tuttua toimintaa, että arjen univajetta yritetään paikata viikonloppuisin ja erityisesti lomalla.
– Se ei ole suositeltava tapa. Univajeella on monenlaisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn. Se ei oikeasti toimi, että teen 11 kuukautta univelkaa ja nukun sitten kuukauden.
– Se ei vain ole mahdollista. Vain jonkin verran pystyy ottamaan takaisin esimerkiksi viikonloppujen pidemmillä yöunilla.

Takki tyhjänä

”Alan olla jo loman tarpeessa”, huokaa moni viimeisellä työviikollaan ennen lomia. Ihminen annostelee alitajuisesti voimansa sen mukaan, kuinka paljon tarvitsee jaksaa.
– Moni tunnistaa tässä vaiheessa vuotta, että mitoitetaan jaksamista sen mukaan, että viimeiset viikot takki on vähän tyhjänä. On mitoitettu niin, että voimien tarvitsee riittää loman alkuun asti.
Asiantuntijan mukaan olisi hyvä, että lomalle voisi laskeutua, ei hypätä. Olisi suotavaa, että ehtisi siivota sähköpostinsa ja pöytänsä niin, ettei mitään mieltä vaivaavaa jäisi roikkumaan. Lista kesken jäävistä asioista helpottaa myös.
– Olisi hyvä, jos pystyisi vähän hellittämään viimeisinä päivinä, että ei nyt tarvitse suoraan palaverista singahtaa lomalle.
Jos työasiat puskevat mieleen lomalla, ne kannattaa ennemmin kirjata heti muistivihon reunaan kuin jättää muhimaan koko loman ajaksi.
– Monesti tulee mieleen, että ai pahus, tuokin jäi hoitamatta. Näistä asioista voi tehdä listaa, ettei tarvitse kuormittaa muistia sitten kun palaa töihin, Hannonen sanoo.
Jos työsähköposteja tulee vilkuiltua loman aikanakin, huono omatunto ei auta.
– Jos tekee töitä lomalla ja saa siitä lisäksi vielä huonon omatunnon, huono vaikutus on jo kaksinkertainen, Hannonen naurahtaa.
Työtä on toki monenlaista, toisista töistä irtautuminen on huomattavasti helpompaa. Hannosen mielestä on hyvä miettiä, kuinka tärkeää tai pakollista työsähköpostien vilkuilu oikein on. Jos tarve on syystä tai toisesta pakottava, jonkinlaiset rajat olisivat avuksi.
– Voisiko sille tehdä aikataulun, esimerkiksi kerran-pari viikossa? Jos nyt ei ihan koko ajan laiturinnokassa tai lasten kanssa huvipuistossa ollessa selaisi, vaan rajaisi sen tiettyyn aikaan, Hannonen ehdottaa.

JAA

JÄTÄ VASTAUS