Asiantuntijan vertaus ei ole kehu: ”Suomi on paljon turvallisempi maa juopotella kuin Italia”

Suomalainen juo yhä alkoholia humaltuakseen.

Humaltuminen on Suomessa hyväksyttävämpää kuin esimerkiksi Italiassa, muistuttaa alkoholitutkija. KUVA: RAWPIXEL.COM / SHUTTERSTOCK.COM

Kun puhelu THL:n johtavan asiantuntijan Esa Österbergin kanssa alkaa, Italia tulee puheeksi yllättävän aikaisin.
Olemme sopineet, että keskustelemme alkoholitutkijan kanssa tovin suomalaisten alkoholinkäytöstä.
– Täytyy ottaa pois ruokailuajat, sieltä ei tule hirvittävää määrää, Österberg pohjustaa suomalaista kulutusta.
Koska tätäkin aihetta on helppo havainnollistaa vastakohdan tai suuresti eroavan esimerkin avulla, Italia on oiva verrokkimaa.
– Italiassa vielä 30 vuotta sitten suurin kulutushuippu koostui lounasajasta.
– Suomalaiset ruokailut ovat aika alkoholivapaita. Yhä edelleen hassunkurinen suomalainen kuva voisi olla se, että syödessä täällä juodaan vettä tai maitoa ja juodaan viiniä ruokailun päälle. Italiassa viini ei ole juoma vaan se on ruoka, se kuuluu niin kiinteästi siihen ateriaan, Österberg vertailee.

”Suomessa humalalle nauretaan”

Keskustelussa Österbergin kanssa tilastot taipuvat vähitellen tosielämän tuokiokuviksi.
Suomen noin 3000 vuosittaisen viinakuoleman taustalla välkkyvät puolen miljoonan alkoholin riskikäyttäjän joukko ja alkoholin myyntitilastot. Myyntipiikkien takana taas näkyvät lomat ja juhlapyhät sekä kulutustilanteet ja –tottumukset, joista tärkein ja merkittävin on vuodesta toiseen se, että suomalainen kittaa alkoholia vapaa-ajallaan ja usein humaltuakseen.
Pohjana kaikelle tälle on hitaasti muuttuva alkoholikulttuurimme, joka edelleen kaikesta eurooppalaistumisesta ja sivistymisestä huolimatta pitää isossa kuvassa sisällään ajatuksen siitä, että nakit silmillä elämä hetkeksi helpottaa.
– Suomi on paljon turvallisempi maa juopotella kuin Italia. Välttämättä se, että olet yrityksen juhlatilaisuudessa aivan selvästi juovuksissa, ei vaikuta uraasi yhtään millään tavalla. Jossain Italiassa jos ihmiset näkevät, että tuo on tyyppi, joka juo itsensä humalaan, se heikentää etenemismahdollisuuksia työelämässä, Österberg vertailee.
– Suomessa humalalle nauretaan ja siihen jopa rohkaistaan. Kännistä voi selvitä pienemmillään sosiaalisilla haitoilla kuin Italiassa ikinä.

Huoli limuviinasta

Juuri nyt suomalaista alkoholikeskustelua käydään myynnin vapauttamiseen liittyvän paineen äärellä. Vahva olut on rynnimässä ruokakauppoihin. Moni haluaa sinne pikaisesti myös viinit, kokoomusnuoret erityisesti samppanjan.
Keskustelun eri leireissä ovat iso joukko rajoituksiin ja holhoamiseen tympääntyneitä suomalaisia sekä alkoholitutkijat, joiden tehtäväksi jää huomauttaa, että suomalaisten alkoholinkäyttöä on onnistuneesti suitsittu juuri vihatuilla rajoituksilla ja veronkorotuksilla.
– Jos Sipilän hallitus haluaa nostaa tuottavuutta ja pidentää työuria, niin ei silloin ole mitään järkeä vapauttaa vahvan oluen myyntiä, Österberg sanoo.
Maalaisjärjen peräänkuuluttaminen ja vakavat päihdeongelmat ovat keskustelussa vaikea vastinpari. Österberg suosittelee tutkimusmatkaa esimerkiksi sairaalan tai terveysaseman päivystykseen lauantai-iltana. Österbergin karkean arvion mukaan 70 prosenttia asiakkaista on humalassa.
– Me vähän tavallisemmat ihmiset emme oikein tajua sitä, miten hankalaa alkoholinkäyttö voi eräiden yksilöiden kohdalla olla, hän toteaa.
Erityisen huolissaan tutkija on viinapohjaisten lonkeroiden mahdollisesta pääsystä kauppoihin.
– Päättäjät eivät itsekään tiedä, minkälaisen asian päästäisivät vapaaksi, Österberg huokaa.
Monissa maissa blandissekoitukset ovat tuoneet ongelmia. ”Helpot” nuorten mieleen olevat viinapohjaiset alkoholijuomat sekä suurpanimoiden markkinointivoima ovat asiantuntijaa huolestuttava yhdistelmä.
– Se toisi mahdollisuuden kehittää mitä kummallisimpia tuotteita. Juuri limuviinoilla on erityisveroja monissa maissa, Österberg muistuttaa.

JAA

JÄTÄ VASTAUS