Ahdistaako lapsiperheen lomarumba? Lastenpsykiatri: ”Tärkeintä, että loma ei olisi suorittamista”

Loma on juuri alkanut. Lapset kiljuvat takapenkillä, puoliso mököttää vieressä ja vettäkin sataa. Mitä teen?

"Isoin kysymys on, miten voi olla sellaista lomaa, joka tuntuu rentouttavalta itse kullekin perheenjäsenelle", sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri sekä pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Rantala. KUVITUSKUVA: JACK FROG / SHUTTERSTOCK.COM

Se on taas loman aika. Oli se sitten kahden, neljän tai kuuden viikon mittainen, se on usein koko muun vuoden aikana kertyneiden toiveiden yli läikkyvä tynnyri. Eikä vähiten lapsiperheissä.
– Tuttavani sanoi muinoin tajunneensa ensimmäisen lapsen synnyttyä, että hänellä ei tule koskaan olemaan lomaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Tulee olemaan aika, jolloin hän ei ole töissä, mutta muuten se sama jatkuu, lastenpsykiatrian erikoislääkäri sekä pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Rantala naurahtaa.
Loma voi tuoda paineitakin. Kun on koko pitkä vuosi aherrettu savu korvista nousten, muutamasta viikosta pitää nauttia. Jos kesäloman aikoo supersuorittaa, se on lähes mahdoton konsepti.
– Isoin kysymys on, miten voi olla sellaista lomaa, joka tuntuu rentouttavalta itse kullekin perheenjäsenelle. Hirveästi tulee puhuttua siitä, että ”lomalla ehtii, lomalla ehtii”, mutta ehtiikö ja jaksaako? Rantala kysyy.
Työelämän ylikierroksista ei välttämättä laskeuduta lomamoodiin aivan nappia painamalla. Lomalle jääminen ei oikeasti ole aina helppoa.
Mutta mitäs sitten tehdään, jos heti ensimmäisenä lomapäivänä v-käyrä vain nousee? Lapset kiljuvat takapenkillä, puoliso mököttää vieressä ja vettäkin sataa.
– Voi ajatella, että nyt meillä on aikaa ottaa myös mökötykselle ja huudolle tilaa. Pysähdytään sitten vaikka jokaiselle huoltoasemalle, eikä kiirehditä mökkimatkaa, että ehditään siihen tiettyyn kauppaan ostamaan tiettyä grillimakkaraa, jotta ehditään siihen tiettyyn aikaan saunaan, Rantala sanoo.
Takapenkin ulinan voi kääntää yhteislauluksi ja puolisolle voi antaa laatuaikaa mököttämiseen. Onhan tässä koko loma aikaa.
– Lomalla voi ottaa vastaan kaiken, minkä on lakaissut arkena maton alle, Rantala tiivistää.

Puoli päivää pelaamista

”Näin vietät lomasi” –opastusjutut hakevat aina maagista tasapainoa suunnittelun ja lomaan valmistautumisen sekä petollisen ylikalenteroinnin väliltä. Tämä raja on kovin suhteellinen. Vuoden päähän aikataulutettua työelämää elävä halunnee tyhjän kalenterin kesäksi, joku toinen nauttii suunnittelemisesta.
– Tärkeintä on, että loma ei olisi sellaista suorittamista, että käydään tietyt mökkikuviot ja otetaan kunnon lomastressit.
– Kannustan tutkimaan sitä, miltä tuntuu, kun ei ole suunnitellut mitään, Rantala sanoo.
Rantala muistuttaa, että lapset harvoin haluavat tai tarvitsevat viimeisen päälle suunniteltua superlomaa, vaan onnellinen vapaa-aika syntyy pienistä iloista.
– Vähän isommat lapset haluavat, että he voisivat nyt vihdoin olla kavereiden kanssa vapaasti eikä aina hoputettaisi nukkumaan. Ja että vihdoin saisi pelata enemmän, koska arkena koko ajan sanotaan, että ”sä et voi pelata, koska huomenna on kouluaamu”. Eivät lapset välttämättä halua mökillä homehtua, Rantala sanoo.
Rantala muistuttaa, että kesäloman suunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon lastenkin toiveet ”ihan vilpittömästi”. Jos lapset haluaisivat pelata puoli päivää putkeen, lomalla voi kerrankin kokeilla sitäkin.
– Ei niin, että aikuiset jälleen määrittelevät kaiken – tai se yksi perheen kaikkein aktiivisin suunnittelija. Niinhän se usein on, että muita vedetään perässä kuin kivirekeä, kun yksi perheenjäsen on suunnitellut asiat, Rantala hymähtää.

Jees-äiti löytyy

Loma on vanhemmalle etsikkoaikaa arjessa heitettyjen lupausten lunastamiseen.
– Pienten lasten vanhempana saan itseni kiinni siitä, että käyttää arkea tekosyynä sille, että sanoo ei. Ja kun loma tulee, sanoo edelleen ei, mutta sitten on jo jokin muu syy. Lapsi kyllä muistaa lupaukset äärimmäisen tarkasti: ”Äiti, sä lupasit, ennen kuin kukat puhkeavat puihin…”, Rantala naurahtaa.
Asiantuntijan mielestä kannattaa nauttia, kun voi kerrankin sanoa kyllä. Kesät vierivät nopeasti, eikä pikkulapsikesiä vietetä loputtomiin.
– Sehän on ihanaa aikaa. Suhde lapsiin ja puolisoon uudistuu ja muistaa taas, että nämä ovatkin näin mahtavia tyyppejä silloin kun niitä ei koko ajan hoputa. On hienoa sanoa kyllä, kun joutuu arjessa koko ajan sanomaan ei. Kyllä, tulen tekemään palapeliä. Kyllä, voimme lähteä uimaan. Se jees-äiti löytyy lomalla toisella tapaa, Rantala hymyilee.

JAA

JÄTÄ VASTAUS